Maqaa Biyyoota Afrikaa

Walumaa gala Afrikaa keessatti baayyina namoota dubbataniin Arabbifaa, fi Afaan Hawusaatti aanuun sadarkaa 3ffaa irratti argama. Mootummaan murna bicuu Tigiraay, lakkoofsa ummatoota Itophiyaa bara 2007 keessa geggeesseen baayyinni ummata Oromoo miliyoona 28 ti jedha. Xinxallich garee kamuu xuquu yookiin qeequu hinyaalu, garuu rakkoo mooraa Qabsoon bilisummaa Oromoo hudhaani yeroo xuxuquu. Afaanni Oromoo afaan Oromiyaa , Somaliyaa, Kenyaa, fi Biyyoota Gaanfa Afrikaa biroo keessatti baroota kumaatamaaf ballinaan dubbatama. Ogeessonni hunduu saamudni dhufeef kan paappaayyaa, re'ee fi hoolaa ta'uu quba hin qaban. “TOKKUMMAAN” DHAADANNOO FI HAWWIIN HIN DHUGOOMU! Posted: Ebla/April 2, 2014. Abdulsamad Muhammed iin Afaan meeshaa walqunnamtiiti; mallattoo eenymmaatiisi. Kitaaba Islama Afaan Oromootiin. Kunis awutobisii fi gaajjiba dhiisanii miilan deemudhaan, suuqii kamirraahuu meeshaa bituu diduudhani. Waldhibdeen Tibbana Biyyoota Arabootaa Garee GCC ( Gulf Cooperation Council) Maalirraa Madde? Hiwi Anole - Wax/2016 ——————————- Guyyoota muraasa dabran keessatti dhimmoota Adduunyaa irratti mudatan. Haa ta'u malee dimookiraasin yeroo addunya irraatti biqilaa jiruuti Itoophiyaa keessatti ijii jamee jira. Duraa) Barataa ykn Tika(loon) Ulee Qal'oo 16-24 Foollee (G. Waggoota muraasaan boodas ijoollee kanneen keessaa 17 ka tahan biyyattii deebi'aniiru. Minilik naazichi Afrikaa asittis akkuma Arsiitti godhe san harka bojiyamtoota Oromoo mumursiise. Macaafni Qulqulluun Kutaawwan Isaa Hedduu Keessatti Dubbii Waaqayyoo Ta'uusaa Dubbata Fakkeenyonni tokko tokko kanneen armaan gadiiti a. Hojii argachuun ammoo yeroo ammaa ammoo dorgommii dhaan kan guutee dha. Qorattotni haala kanaa nagummaan Gaanfa Afrikaa walxaxaa (complex) ta’uu ibsu. Baayyinni ummata Oromiyaa miliyoona 40tti tilmaamama. Dhimma Hariiroo biyyoota biraa ykn biyyoota olla biraan gaafa biraa hanga wolitti deebinutti ammaaf nagaan naaf turaa. dhaabbille Oftultoota, haala biyyoota nannoo ganfaa Afrikaa, fi haala addunyaa kan xinxaleef hiikkaa isaan qabsoo keenyaaf qaban akeekeraa. Minilik naazichi Afrikaa asittis akkuma Arsiitti godhe san harka bojiyamtoota Oromoo mumursiise. Karoorii "Merkel Plan" jedhanii maqaa Chaansilerii Angela Merkliiti. Tasfahun Camadaa ilaalchisuun ibsa ABO IBSA KANA AFAAN INGILIZIN DUUBISUUF ADDANA TUQAA Qarriffaan Bulguu Lafee Ilmaan Oromoo Qulqulluu Qorquu Barate, Tesfahun Camadaas Illee Alanfate Seenaa Gabaabaa Injinar Tasfaahun Camadaa Gurmeessaa Injinar Tasfaahuun Camadaa abbaa isaa Obbo Camadaa Gurmeessaa fi harmee isaa Aadde Giddinesh Beenyaa irraa. Afrikaa ta'uu ishee irraa kan ka'e bakka murteessaa qabaachuu, nagaa biyyattiin hirphaa biyyoota alaa irraa bara 2015. minilik warra habashaa - hitler afrikaa-ti December 20, 2013 · Gadaa. Seenaa Ummata Oromoo Gababbinaan Oromoon saba Afrikaa keessa jiraatu, kan Itoophiyaa keessaa fi haga xiqqoo immoo ummata Keeniyaa fi Somaaliyaa keessatti argamu dha. Xiinxala Haala Qabatama Yeroo Ammaafi Sadarkaa Qabsoon Bilisummaa Oromoo Irra Ga'e! Ummani Oromoo Saba /Nation/ gaafa Afrikaa keessatti guddaa fi akkasumas Afaan isaa Hausa fi Zuulutti aanee Afrikaa keessatti sadarkaa 3ffaa irratti kan argamuudha. Bankiin kun qarshii biyyoota Awurooppaa 17 EU tti miseensa ta. ffaa Adooleessa 11 bara 2014 (11. Hanga dhumaatti nu faana bu'aa dubbisaan dhaamsa keenya. The Oromo enthusiasm of welcoming the OLF into the Country's capital is eyeing towards Asmara regardless of some homecoming dissident groups congregating around the helpless place in the name of. 5 miliyaan jedhee ka'e. ===== MMI Dr Abiy Ahmed hojiilee tatamsa'ina vaayraasii koroonaa ittisuu keessatti deeggarsa meeshaalee jackma … irraa argatan waliin akka itti fayyadaman biyyyoota Afrikkaaf gumaachan kan dinqisiifatamu Dr Abiy hoggaanaa ummata gurraachaa tahuu Afrikaanoonni ittiin galateeffatan Yeroo weerara COVID 19 diinagdeen biyyoota Afrikaa galii gadi aanaa. Mootummaan murna bicuu Tigiraay, lakkoofsa ummatoota Itophiyaa bara 2007 keessa geggeesseen baayyinni ummata Oromoo miliyoona 28 ti jedha. Biyyoota tokko tokko keessatti , keessayyu Itiyoophiyaatti kan eegalee ture ammallee kan hafe foon fi gogaa dhaaf harree qalaa kan turame ni mul'ata. Itoophiyaan biyyoota Afrikaa biroo waliin yoo madaalamtu. 29,2016 Itoophiyaan sarbaminsa mirga namooma hamaa lammiilee irratti gaggeessaa akka jirtu, ragaan Mana Marii Nageenya Biyyoota Gamtoomaanii fi Human Rights Watch irra bahe ni mul'isa. Phaaphasiin Habashaa sunis: “maqaa abbaatiin, maqaa ilmaatiin, maqaa hafuura qulqulluutiin!”, jechaa akkuma isa bowwaa Aannolee eebbisee sana isa gooroo Calanqoo kanas eebbise. Qorattotni haala kanaa nagummaan Gaanfa Afrikaa walxaxaa (complex) ta'uu ibsu. Kitaaba Islama Afaan Oromootiin. Paartiin Dimookiraatawaa Itoophiyaa Tokkoo Bitooteessa bara 2011 yaada rimee, abjuu fi mul'ata hundeefama paartii isa duraa kan qaban Obbo Siisaay Dagguu yeroo duraatiif gorsaa fi barsiisaa hundeefama Paartii Itoophiyaatti Lammummaa Irratti Xiyyeefatuu kan turan, kan waggaa 15 oliitiif walbeekan hiriyyaa isaanii Barsiisaa Salamoon. Gaafni Afrikaa iddoo Biyyootni itti diigamaniiifi faffaca’an iddoo state collapse muuxeffatteedha. Dhufaatii Minilikiin booda yaanni kun jijjiramee Oromoon Afrikaa mishineesuf gahadha jedhame sun xinnatee gosa jedhame. Isaan akka namoota biyyoota guddatan keessa jiranii qabeenya hedduu. Welcome! Log into your account. Sagaleen Bilisummaa Oromoo (SBO) waggaa 25ffaa tamsaasa raadiyoo itti eegale Waxabajjii 15, bara 2013 kabajata. Dhugaatiin Madagaskaar COVID19f qoricha jette kun biyyoota Afrikaa akka Giinii-Bisaawu fi Ikuwaatooriyaal Giiniif ergameera. Deebii isaa garuu innuu ifatti waan beeku hin fakkaatu. Itoophiyaan biyyoota Afrikaa biroo waliin yoo madaalamtu. hangas mara miti, baay'ee miti Gilgaala 5: Shaakala Yeroo Dubbisuu Gilgaala 5 jalatti gaaffiwwan hojjataman osoo gara dubbisuutti hinseenin dura Raadiyoon biyyoota Afrikaa keessatti faayidaa hedduu qaba. Geggeessitonni ijaarsa warri miseensotaa isanii irrati iyyuu ammantii hin qabanne uummata balaa irratti ammantii qabachii hin danda’an. Ogeessonni hunduu saamudni dhufeef kan paappaayyaa, re'ee fi hoolaa ta'uu quba hin qaban. Afrikaa Bahaa. We can kick out the dictator TPLF of Ethiopian government from our country Oromia with the struggle of Oromo People!!!. Dhaabbatichi itti dabaluudhaanis, gabaasi biyyoota Afrikaa irra. Wollega University. Meeshaalen gargaarsa fayyaa dureessa Chaaynaa Jaak Maan arjooman kun ji'a dabree keessa gara Finfinnee kan dhufe yeroo tahu biyyoota Afrikaa 54f tola akka raabsamu yaadameeti. ===== MMI Dr Abiy Ahmed hojiilee tatamsa'ina vaayraasii koroonaa ittisuu keessatti deeggarsa meeshaalee jackma … irraa argatan waliin akka itti fayyadaman biyyyoota Afrikkaaf gumaachan kan dinqisiifatamu Dr Abiy hoggaanaa ummata gurraachaa tahuu Afrikaanoonni ittiin galateeffatan Yeroo weerara COVID 19 diinagdeen biyyoota Afrikaa galii gadi aanaa. Baxter ykn Abbaa Aadam (akka ummanni Kofaleewaamutti) marsaa Gadaa. Biyyoota Afrikaa keessas wayta mootummaan daangaa ceehu mootummaa sani keessaa ofi baasuun darbee darbee waanuma jiru. Fakkeenyaaf Trafficking in persons, Flesh Trade, White Slavery, Modern Slavery, kkf. Phaaphasiin Habashaa sunis: “maqaa abbaatiin, maqaa ilmaatiin, maqaa hafuura qulqulluutiin!”, jechaa akkuma isa bowwaa Aannolee eebbisee sana isa gooroo Calanqoo kanas eebbise. Convert documents to beautiful publications and share them worldwide. Namoonni hanqooni akka Alandiroof Oromoon ammayyumma dhabuu isaatirrayyu ammayyumma biyyattiyyu kan dhabbamsiisefii bayyatti duubatti hambise isa jechuu jalqaban. OMN:Oduu Wax. Jermeniin nama baruma baraana Afrikaa keessaa baqatuu falii dhahuuf mala keessaa tokko akka Afrikaatti namii hedduun hujii argatu tolchuu. Kaabni-dhiha Afrikaa (Maagiriib) maqaa Liibiyaa ykn ammoo Afrikaa jedhamuun beekkama, karaa biraa Ijiipti akka qaama Eeshiyaatti ilaallamti turte. "Afriikaa keessatti yaalii talaallii hin taasifamu," jedhan Daayrektarri Dhaabbata Fayyaa Addunyaa Dooktar Teewdroos Adhaanoom. Garuu yeroo baay'ee kan ta'u yoo mootummaan kufaatitti dhiyaatu. Oromiyaa keessatti ummatni keenya yeroo ammaa waraana Mootummaan nama nyaatan Woyyaanee irratti bane keessa jira. Namtichi kun bara 1960 Ummta Oromoo 2. Gaafni Afrikaa iddoo Biyyootni itti diigamaniiifi faffaca'an iddoo state collapse muuxeffatteedha. Subscribers, subscribers gained, views per day, forwards and other analytics at the Telegram Analytics website. Guddinni diinagdee waliigalaa Itiyoophiyaa kan baay’ee dinqisiifatamu yoo ta’u innis guddina giddugaleessa diinagdee Afrikaa. Kanaaf ammatti imaammanni isaa kana jedhanii afaan guuttatanii dubbachuun nama dhiba. Akkaataan lafa, aadaa fi afaan isaa Oromoo Afrikaa keessa dabre immoo addunyaa keessatti akka beekamtu isa godheera. Publishing platform for digital magazines, interactive publications and online catalogs. Haasawa taasisaniis maqaa Paartii Badhaadhinaan erga ummata Ityoophiyaa baga ittiin isin gahe ummata Afrikaa Kibbaaf dhiyeessaniiru. 3 - 4/ 2012 E. Baayyinni ummata Oromiyaa miliyoona 40tti tilmaamama. Itti-dabaluun funyaani fi gurra namoota irraa cirsiise. Lammataa) Sigabaa biyyaa baasa Hofaafii ulee 24-32 Kuusaa (qondaala) Biyya tiksa Eeboo 32-40 Raabaa (doorii) (jiruu qabeenya hora) Ulee 40-48 Gadaa (Luba) Biyya Bulcha Dhugoo 48-56 Luba (yuuba) 1ffaa Gorsuu, araarsuu Dhugoo 56-64 Luba (yuuba) 2ffaa Gorsuu, araarsuu Dhugoo 64-72. Ibsa Bara Haaraa Qeerroo Bilisummaa Oromoo Irraa Kenname Falmii mirga Oromoo fi dhumaatii uumata Oromoo irraanis lammiileen Oromoo biyyoota ambaa jiraatan tokkummaan dhaabbatanii mirga sabaa falmuu irratti eenyummaa fi jalaala biyyaaf qaban muldhisanii jiru. Gocha suukkanneesa TPLF uumata Oromoo irratti rawwata jirtu hubachuun, Hawaasni Oromoo Barliin hiriira nagaa 3. Yaa'ii biyyoota badhaadhan torbaa G7 irratti aangawoota biroo affeeraman keessaa Pirezidantiin Afrikaa Kibbaas argamanii kan turan ta'us miidiyaan Ameerikaa aangawaa kanaan ''hoogganaa adda hin. Mootumootni akkasii haqaa fi mirga siyaasaa, dinagdee, hawaasummaa, afaanii, seenaa fi kkf lammiileen biyya abbaa isaani irratti qabaatu qaban humnaan ukaamsani, rakkoo akkasuma wal diddaa politikaa uumu. Dhugaatiin Madagaskaar COVID19f qoricha jette kun biyyoota Afrikaa akka Giinii-Bisaawu fi Ikuwaatooriyaal Giiniif ergameera. Hatahu malee, kana gochuuf ibdidda. Irreecha Nagaa fi Araaraaf:- Yeroo namni waldhabu marga/coqorsa jiidhaa kutanii harkatti qabachuun maqaa Waaqaatiin araara akka buusan ykn nagaan akka ta’u kadhatu. Dates of registrations which were announced previously Sep 26 and 27 ,now postponed to Oct. Kanaaf, kana baruun gahee Oromoon baha Afrikaa keessatti taphachuu qabuuf gumaachuuti isaani irraa eegama. Maatiisaanii keessaas namni yeroo jalqabaaf mana barumsaa dhaqe isaanidha. Kuni biyyoota Arabaa, biyyoota warra Barbar, biyyoota Adaala Sahaaraa keessa kanneen afaanonni isaanii Hortee Hamii fi Seem jalatti ramadamu marti bifoota sadan kana qabu. ===== MMI Dr Abiy Ahmed hojiilee tatamsa'ina vaayraasii koroonaa ittisuu keessatti deeggarsa meeshaalee jackma … irraa argatan waliin akka itti fayyadaman biyyyoota Afrikkaaf gumaachan kan dinqisiifatamu Dr Abiy hoggaanaa ummata gurraachaa tahuu Afrikaanoonni ittiin galateeffatan Yeroo weerara COVID 19 diinagdeen biyyoota Afrikaa galii gadi aanaa. Lola geggeeffamaa jiruun ammoo namoonni hedduun qe’ee isaanii irraa baqatanii jiran. Afrikaa biyyoota adda addaa. Biyyoota Afrikaa keessas wayta mootummaan daangaa ceehu mootummaa sani keessaa ofi baasuun darbee darbee waanuma jiru. Dubbiin Waaqayyo Horebitti Museetti dubbate kun. Sunis falammiin biyyoota Gaanfa Afrikaa keessatti deemaa turee fi jiru falammii isaan keessatti deemaa turee fi jiru wajjin walitti hidhamuu isaanii ti. Uummanni oromoo yeroo ammaa yeroo itti gidiraa fi dhiphuun mana isaatti olseenee jaanjii fi hiraarsamaa jirutti gaaffii uummatichaatti bishaan facaasanii irra kutuun daandii qabsoo uummanni oromoo qabatee socho,aa jiru ni fardeessa malee milkaa,ina diinota farra qabsoo oromoo ta,aniif karaa hin banu. Haga diqqoo yaadaan silim jedhee yoosuu haadha manaa isaa Pat bira bilbile. namoota 20 gadiirratti torban sadiif qofa erga yaalamee booda maqaa. Marsaa 2ffaadhan ammoo veentileetaroota 500, uffannaa ittisaa fi haguuggii mataa fi fuulaa kuma dhibba 2, safartuu ho'inaa(teermoomeetira) kuma 2, meeshaalee qorannaa miiliyoona 1, glaavota kuma dhibba 5 arjoomera. Jireenyi godaantummaa fi tikfatummaa / tikfatee geeddaramaa dhufee bakka isaatti jireenyi qubsumaa fi qonnaa ariitiidhan / hatattamaatti babal'achuu jalqabe. Irreecha Nagaa fi Araaraaf:-Yeroo namni waldhabu marga/coqorsa jiidhaa kutanii harkatti qabachuun maqaa Waaqaatiin araara akka buusan ykn nagaan akka ta’u kadhatu. Mana hidhaa Qaalliitti keessatti kan du'e Ing. Duraa) Barataa ykn Tika(loon) Ulee Qal'oo 16-24 Foollee (G. Lafti gaanfa Aafrikaa keessatti Oromoon irra tamsa'ee qubatee jiru Oromiyaa jedhama. 0-8 Dabballee Barataa(qananii) Guduruu 8-16 Ittimakoo (G. Bifuma wolfakkaatuun, mootummaan Woyyaanee dhabbilee mootummaa fi kubbaaniyaa Ertiraas mosaajji PSS kanaan basaasaa turuun isii hubatameera. Ummatoonni Gaafa Afrikaa qubatan ,hedduun akka maqaa isaanii ufiin beekanii utuun taane seenaa keessatti ummatoota biraa fi humnoota gargaa garaa seenaa keessatti argaman waan ittiin yaamaniin awwaatu ,fakkeenyaaf ummatoota Kuushii naannoo Laga Abbaa Yaa,aa qubatan sadeen jedhamee waggooat 3500 dura Muusaan (Nabi Muusaan ) kan irraa barreesse. Qorattotni haala kanaa nagummaan Gaanfa Afrikaa walxaxaa (complex) ta'uu ibsu. Biyyoota Afrikaa maraa keessatti rakkoon 'map' biyyoota Afrikaa humnoota gabroonfattoota duraatiin shooramee itti kennamerraa maddee fi bulchitoota gurmuu xiqqaa hawaasa /biyya guddaa irreen bulchaniituu bara "Lola qabanaayaa /Cold War/"jedhamurraa diriire dhawaataan dhaalamaa dhaloota amma jiru dhaqqabe. Mana hidhaa Qaalliitti keessatti kan du'e Ing. Gamtaa Afrikaa dabalatee, hoggantoonni biyyoota Afrikaa gariin ‘gochi Afrikaa Kibbaatti raawwachaa jiru kan seenaafi maqaa ummata gurraachaa booreessu waan taheef hatattamatti dhaabbachuu qaba’ jechuun ergaa dabarfatan. Ardii Afrikaa keessatti lakkoofsi namoota Vaayirasii koroonaatiin qabamanii 40,000 dabre Hogganaan Kooriyaa Kaabaa Sirna eebba Warshaa tokko irratti argamuu miidiyaan biyyattii gabaase Dhibeen Vaayirasii Koronaa Ji'a sadi dura Chaayinaa keessatti ka'e yeroo ammaa biyyoota Addunya 212 keessatti tamsa'uun, ummata miiliyoona 3,375,920 hubuu. Isan jaalatanis, jibbanis uummata Oromoo kitila 46 (46 000 000 +) ol tahe kana Gaafa Afrikaa irraa buqqisuun ardiiwwan biroo geessanii qubachiisuu hin dandayanii, akkuma biyyoota ollaalee tahaniitti walcinaa jiraanna. 5 Keewwata 3(a) protokoolii mootummaa gamtoomanii olii kanaa keessatti namaan daldaluu akka armaan gadii kanaan kaa'a. As far as the material is used for the sole purpose of promoting Afaan Oromo, the site and its content can be used for free and without limitation. Welcome! Log into your account. Ee, isaan Afrikaa teenya "qaroomsuuf dhufaniitoo" qabeenya fi leecalloo Afrikaa kan akka: sabbuu ("gold"), diggaa ("diamond"), sibiila ("iron"), sibiilboora ("copper"), meeta/ meetii ("silver") faa saammachuun biyyoota ofii misoomsanii teeknolojii fi saayinsiin sokkuu dandayani. Sarara sabbata lafaa (Equator) irraa gara kaabatti digrii 2 (Moyaalee) fi digirii 12. Maaliif yoo jenne baha Afrikaa keessatti sabni Oromoon wal hin daangesineen saba muraasa. Maqaa Karoora Misooma jedhuun Humnaan Nama Buqqisuu; Itoophiyaan hirphaa kennitoota biyya alaa hedduu fi biyyoota ollaa irraa gargaarsa guddaa argachaa jirti, kunis biyyattiin teessuma Gamtaa Afrikaa ta'uu ishee irraa kan ka'e bakka murteessaa qabaachuu, nagaa eegsiftuu Mootummaa Gamtoomanii (UN) keessatti gumaacha qabdu, nageenya fi. KOORSII:- SAKKATTA'A OGBARRUU OROMOO. Akka isiin jettutti baqattootii biyyoota Gammooji Sahaaraa gadii dhufan, akka baqattoota ykn godaantota Siiriyaa, Afgaanii fi Iraaqii mitii miidhaa guddootti isaan irra gaha. Xinxallich garee kamuu xuquu yookiin qeequu hinyaalu, garuu rakkoo mooraa Qabsoon bilisummaa Oromoo hudhaani yeroo xuxuquu. Gaafni Afrikaa iddoo Biyyootni itti diigamaniiifi faffaca'an iddoo state collapse muuxeffatteedha. Seenaa Hundeefama Paartii Dimookiraatawaa Itoophiyaa Tokkoo. Karoorii isii akka dureeyyiin addunyaa akka dansaa Afrikaa keessatti hujii hojjatanii akka namii biyyuma keessatti hujii argatu tolchuu. Tarkaanfiin diddaa kun har'a bulluqee bahee kunoo biyya Afrikaa Kibbaa magaal. Komishiniin sadarkaa Afrikaatti qabaa mirgoota dhala namaa fi Ummatootaa hordofu (African Commission on Human and People’s Right) akkuma biyyoota Afrikaa biroo irratti hordoffii taasisu adeemsa faallaa dimokiraasii Itoophiyaa keessatti babal’achaa jiru kana hordofuudhaan akka gabaasuu fi qooda isa irraa eegamu akka bahatu yaadachiisna. Lammataa) Sigabaa biyyaa baasa Hofaafii ulee 24-32 Kuusaa (qondaala) Biyya tiksa Eeboo 32-40 Raabaa (doorii) (jiruu qabeenya hora) Ulee 40-48 Gadaa (Luba) Biyya Bulcha Dhugoo 48-56 Luba (yuuba) 1ffaa Gorsuu, araarsuu Dhugoo 56-64 Luba (yuuba) 2ffaa Gorsuu, araarsuu Dhugoo 64-72. Maqaa tokkummaa jedhu daldala siyyaasaaf OPDO alaaf keessaa utuu dhimma itti bahanii agarra. Oromia Shall Be Free!!! This blog is about the protest and revolt the Oromo people are making for liberation of our country Oromia. your username. Oromia Peace. Qorattotni haala kanaa nagummaan Gaanfa Afrikaa walxaxaa (complex) ta'uu ibsu. Meeshaa nu caalaafi nudursanii argachuun isaa umni akka walgatu taasisee mootummoota Habashaa nurraatti rorrisiise jaarraa heedduuf. Yeroo kanatti jireenyi Oromoo jijjiirama sirnaa keessa tur. Namtichi kun bara 1960 Ummta Oromoo 2. Guddina Afaan Oromoo kan quucarse Mootummaa Naannoo Oromiyaati. 0-8 Dabballee Barataa(qananii) Guduruu 8-16 Ittimakoo (G. your password. Meeshaa walqunnamtii hoggaa jennu moggaalee lama walitti fida; akka riqichaati isaan tajaajila jechuudha. biyyoota adda addaa keessatti argamtan akkasumas jarmiyaaleen kabajaa mirga namaaf dhaabattan duula mirga baqattoota Oromoo ukkaamsuuf bobba'e kana qolachuuf tumsa barbaachisu akka gootan waamicha lammuummaa isiniif dabarsaa, namoota baqataa fakkaatanii duula kana milkeessuuf xalayaa waamichaa facaasaa jiran hordofnee maqaa isaanii kan. Biyyoota heddu keessatti, inni Afrikaa daran hamaadha, hireen dalagaa argachuu dhiphataati kan deemaaru; inni Itoophiyaa adda fakkaata. Haati Oromoo ilma isii tokkicha diina gara-nyaattoo dhala namaatiif hin qabneen dhala ofii dhabdee mar'imaan isii belbelaa ijji harmee Oromoo imimmaan fixattee coraan namummaa irraa dhumee, akka guuyyeetti ibiddaa gaddaatiin waxalamaa jirti. Ogeessonni hunduu saamudni dhufeef kan paappaayyaa, re'ee fi hoolaa ta'uu quba hin qaban. Fknf Sumaaliyaa fi Suudan Kibbaa. Odola jechuun lafa bishaanin marfameedha. Garboota kanas iddoo Sheikh Ottman jedhamu kan biyya Yamanitti argamutti geessan, achiis Afrikaa Kibbaatti. Qabeenyaa fi human namaa inni biyyoota kolonii taasifate keessa saame kun akka inni Yohaanis faa irra aanee, Habashaa tokko taasisee, mootii moototaa of moggaasu isa dandeessise. Biyyoota Afrikaa Giddugaleessaatti yeroo torba yoo qophaa'u, Kaameruun yeroo tokko qopheessitee afuritti shaampiyoona taateetti. Itiyoophiyaan biyyoota umrii guddaa qaban (biyyoota qaroomsa durii qaban)jalatti yoo ramadamtu, Afrikaa keessaa baay'inna ummataan lammaffaa irratti argamti. Kana malee xinxalli kun falaaf wan godhamu qaban ni akeeka. Dhugaatiin Madagaskaar COVID19f qoricha jette kun biyyoota Afrikaa akka Giinii-Bisaawu fi Ikuwaatooriyaal Giiniif ergameera. Fakkeenyaaf Trafficking in persons, Flesh Trade, White Slavery, Modern Slavery, kkf. Yaroo ammaa kanaas Biyyoota ollota Ethiopia fi Biyyota Ambaa keessatti baqatoota Oromoo dararu, doorsisuu, ofwallalchisani boojihu, ajjeesuu, maqaa moggaasanii hi`issisuu, walumaagalatti sodaachisun, maqaa balleessun, Sab-boonuma irraa akka dubatti deebi`an gochuuf wan hingodhamin hinjiru. Itiyoophiyaan biyyoota umrii guddaa qaban (biyyoota qaroomsa durii qaban)jalatti yoo ramadamtu, Afrikaa keessaa baay'inna ummataan lammaffaa irratti argamti. Nuti mi seensonni hawaasoota oromoo biyyoota Awuropa keessaa dhufne seminaara kana irratti hirmaachuun rakkoolee jireenya hawaasummaa, siyaasaa, fi dinagdee gaanfa Afrikaa keessa jiruu fi keessumattuu hacuuccaa mootummaan TPLF (Wayyaanee) saba Oromoo fi saboota Impaayera Itophiyaa keessa jiraatan irratti raawachaa jiru ilaalchisee ibsa. Haasawa taasisaniis maqaa Paartii Badhaadhinaan erga ummata Ityoophiyaa baga ittiin isin gahe ummata Afrikaa Kibbaaf dhiyeessaniiru. Amata 45 oliif barsiisuudhaan beektoota hedduu uumuu dandahee jira. Olola maqaa diasporaan oofamu fi gantoota qabsoo bilisummaa Oromoo diigaa turanii fi warra wayyaaneef basaasaa turetu har’a maqaa diaspora jedhu dahoo godhachuun gara Oromiyaatti maqaa ilmaan Oromoo biyyoota hambaa jiraniin gala jira waan ta’eef kun ergamtoota wayyaanee ta’uu uummata keenya hunda ni hubachiifna. Akeeka barruu tanaatiif meeshaa walqnnamtii tahuu isaa haafuulleeyfannu. We are originally from Ethiopia and our Tribe name is OROMO, but having fled our country because of political situation, we lived in a refugee camp in Kenya and another country. Barbaadina dhufaati ilma namaa irratti ga'e guddaa kan qabdu biyyittiin tun, maqaa cradle of mankind (bakka dhaloota sanyii nama jechuudha) jedhamuuf filatamuu dandeessee jirti. Subscribers, subscribers gained, views per day, forwards and other analytics at the Telegram Analytics website. Abdulsamad Muhammed iin Afaan meeshaa walqunnamtiiti; mallattoo eenymmaatiisi. Guddinni diinagdee waliigalaa Itiyoophiyaa kan baay’ee dinqisiifatamu yoo ta’u innis guddina giddugaleessa diinagdee Afrikaa. Bara 196 keessa gaaffilee lamatu ka'e gaaffii lafaa fi gaaffii sabaa. Afaanni Oromoo afaan Oromiyaa , Somaliyaa, Kenyaa, fi Biyyoota Gaanfa Afrikaa biroo keessatti baroota kumaatamaaf ballinaan dubbatama. Bardhibbee 16-ffaa keessa oggaa waraanni hamaan Habashoota fi Oromoota jidduutti adeemaa ture san, Oromoo keessaa gosoliin baay’een qonna dhaabuun horii. Namni uumaa fi qaamaan namaa, ammoo kan garaa fi gochi isaa kan bineensa tahe, Adolf Hitler uummata qaama uummata Jarmanii tahe, warra Yuudaa lafarraa duguuguun isaa ni yaadatama. Yeroo baayyee rakkoo Itoophiyaan liqaa alaatiin qabdu irratii yoon namoota faana hasa’u, deebiin ani argachaa ture “rakkoon Itoophiyaa kan biyyoota Afrikaa biroo iraa hagas mara addaa miti” kan jedhuudha. Haa ta’u; malee ammayyuu beeyladootin fi namoonni dhukkubaan saxilamaa jiru. Walumaa gala Afrikaa keessatti baayyina namoota dubbataniin Arabbifaa, fi Afaan Hawusaatti aanuun sadarkaa 3ffaa irratti argama. Afaan Oromoo Afaan hojii Mootummaa Federaalaa ta'uun dura Afaan hojii Waajjiraalee Mootummaa Naannoo Oromiyaa tahuu qaba. Galaalchaa Ingiliizitti maxxanfamu Afrikaa Liidarship. ISM TASK FORCE" jedhamu biyyoota Afrikaa keessaa biyyoonni akka Ugaandaa, Keeniyaafi Xoophiyaa mis-eensa itti ta'an dahoo maqaa shororkeessummaa adam-suufi dhabamsiisuu jedhuun ijoollee Oromoo roorroo baqattee bifa baqattummaatiin biyya ollaa jiraattu daldala siyaasaaf oolchee ture. Dorgommii Waancaa Afrikaa bara 2015 Kubbaa miilaa keessaa ammo maanajera Kilabii kubbaa miilaa Masrii ya hujii irraa buusanii, Naajeriyalleen ka ufii buusuuf mudduutti jirti. Beekan Erena General Category April 23, 2017OROMOSTRUGLE Gamtaan Barattoota Oromoo (GBO)n Haala Yeroo Biyyattiin Keessa Seentee Jirtuufi Yakka Waraanaa Ummata Oromoo Irratti Gaggeeffamaa Jiru Ilaalchisuun Ibsa Gabaabaa Kenne. Minilik naazichi Afrikaa asittis akkuma Arsiitti godhe san harka bojiyamtoota Oromoo mumursiise. Salvaic/ jedhan akka Amantiin Aadaa Oromoo hawaasa biyya lafaatii fi Afrikaa walitti hidhatu akka maqaa Waaqaan waaman armaan duuba kanatti ibsuu ijibaata godhe. Biyyoota maqaa dimookiraasin paarlamaan bulaan keessa Itoophiyaan tokko. Kunis awutobisii fi gaajjiba dhiisanii miilan deemudhaan, suuqii kamirraahuu meeshaa bituu diduudhani. Akkuma Afrikaa kibbaatti ummanni fincilaan kolooneeffattoota harkaa biyya isaa deeffate, akkuma Sudaan kibbaa, Akkuma Eritiraa fi biyyoota bilisummaa isaanii qabsoon koloneeffattoota harkaa deeffatan isaan kaanii ummanni Oromoos dhiigaa fi lafee isaatiin biiyya isaa gabroonafttoota ilmaan Tigraay wayyaanee harkaa deeffachuun dubbii marii hin. Sadaasa829bara bara2008 2009. Ani immoo Muddee 30,1922⁠tti yommuun dhaladhe maqaa Kileetan Jeems Wuudwoorz, obboleessa qopheessaa Warri koo waaʼee hiriyoota gaaʼelaa hidhata isaanii taʼan Biraawunii fi haadha manaa isaa warra yeroo sanatti Afrikaa Lixaa jiran dinqisiifannaadhaan dubbatu turan. Fakki 3ffaa kaartaa Afrikaa. Baayyinni ummata Oromiyaa miliyoona 40tti tilmaamama. Dhalattoonni Oromoo biyyoota lamaanii kun gara fuula durattis miidiyaa walabaa OMN cimsanii bira dhaabbachuuf waadaa seenanii jiru. OMN:Oduu Wax. Kana malees sabni bal'aan kun lafa bal'aa fi gaarii kan hammate yeroo ta'u wiirtuu biyyattii gama hundaan qabatee kan jiruuf gama. Odola jechuun lafa bishaanin marfameedha. Akkuma mana barumsaa seenaniin maqaansaanii Neelsanitti jijjiirame. Biyyoota Afrikaa maraa keessatti rakkoon ‘map’ biyyoota Afrikaa humnoota gabroonfattoota duraatiin shooramee itti kennamerraa maddee fi bulchitoota gurmuu xiqqaa hawaasa /biyya guddaa irreen bulchaniituu bara “Lola qabanaayaa /Cold War/”jedhamurraa diriire dhawaataan dhaalamaa dhaloota amma jiru dhaqqabe. Walumaa gala Afrikaa keessatti baayyina namoota dubbataniin Arabbifaa, fi Afaan Hawusaatti aanuun sadarkaa 3ffaa irratti argama. Magaalonni Naannoo Oromiyaa keessaa tatamsa'inni HIV/AIDS keessatti sa - Tuesday, 26 December 2017 10:53 - Tuesday, 26 December 2017 10:53. 3 - 4/ 2012 E. Oromiyaa buuura haaromsa keenyaati!. Lafti gaanfa Aafrikaa keessatti Oromoon irra tamsa'ee qubatee jiru Oromiyaa jedhama. Kanneen keessaa sirni Gadaa, kan oromoon ittiin walbulchaa ture bakka guddaa qaba. Obbo Asaffaa Alii mana jireenyaa Magaalaa Laaloo ganda 01 keessatti maqaa isaaniitiin argamu lakk. Karaa bal'ina lafaatiin biyyoota Afrikaa 50 keessaa sadarkaa 18ffaa irratti argamti. Akkuma ta waaqa irraa dhufte lafti …. Marsaa 2ffaadhan ammoo veentileetaroota 500, uffannaa ittisaa fi haguuggii mataa fi fuulaa kuma dhibba 2, safartuu ho'inaa(teermoomeetira) kuma 2, meeshaalee qorannaa miiliyoona 1, glaavota kuma dhibba 5 arjoomera. 29,2016 Itoophiyaan sarbaminsa mirga namooma hamaa lammiilee irratti gaggeessaa akka jirtu, ragaan Mana Marii Nageenya Biyyoota Gamtoomaanii fi Human Rights Watch irra bahe ni mul'isa. Wantootni bu’uuraa dhala namaaf barbaachisan kanneen kan argamuu danda’an yoo hojjetan qofa. Mootummaan murna bicuu Tigiraay, lakkoofsa ummatoota Itophiyaa bara 2007 keessa geggeesseen baayyinni ummata Oromoo miliyoona 28 ti jedha. Kunis tamsa'ina koronaavaayirasii ittisuuf tarkaanfiiwwan fudhataman keessaati. dhaabbille Oftultoota, haala biyyoota nannoo ganfaa Afrikaa, fi haala addunyaa kan xinxaleef hiikkaa isaan qabsoo keenyaaf qaban akeekeraa. Dhugaatiin Madagaskaar COVID19f qoricha jette kun biyyoota Afrikaa akka Giinii-Bisaawu fi Ikuwaatooriyaal Giiniif ergameera. Oromoon bara 1991-1992 (bara mootummaa ceehumsaa) akkuma ABO waliin dhaabachuun biyya abbaa issaa Oromiyaa falamacuuf waada gale, WBO waliin goolee Oromiyaa hundaa keessati wareegama. Subscribers, subscribers gained, views per day, forwards and other analytics at the Telegram Analytics website. Kuni biyyoota Arabaa, biyyoota warra Barbar, biyyoota Adaala Sahaaraa keessa kanneen afaanonni isaanii Hortee Hamii fi Seem jalatti ramadamu marti bifoota sadan kana qabu. Akkuman olitti tuqee ture, Oromoon dammaqeera. "Jimaata darbe guyyaa Guraandhala 28, 2014 addunyaa kana irraa darbee" nan jettee. waliin ta'ee Bilisummaa isaa mirkaneeffachuun Oromiyaa biyyoota Afrikaa keessaa tokko taasifachuuf biyya mataasaa ijaarrachuuf. Hoggantoonni Biyyoota Gamtaa Afrikaa Karooraa Traamp dhimma Baha Jiddu Galeessaa ilaalchisee baase kan hin deeggarre tahuu ibsan #Al_jazeeraa_Afaan_Oromoo February 10, 2020 Hoggantoonni Afrikaa. ----- Kutaa 2ffaa Nageenyi amansiisaan dhabamuun gama hawwata. Guddina Afaan Oromoo kan quucarse Mootummaa Naannoo Oromiyaati. Fakki 3ffaa kaartaa Afrikaa. Kanas bifa lamaan jechuunis: dubbiifi katabbiidhaan tajaajiluu. Ee, isaan Afrikaa teenya "qaroomsuuf dhufaniitoo" qabeenya fi leecalloo Afrikaa kan akka: sabbuu ("gold"), diggaa ("diamond"), sibiila ("iron"), sibiilboora ("copper"), meeta/ meetii ("silver") faa saammachuun biyyoota ofii misoomsanii teeknolojii fi saayinsiin sokkuu dandayani. Beekumsa Walii Gala. Gaanfa Afrikaa keessa Oromoon saba kushii dubbatu guddicha dha. Guca Qabsoo Oromootiin. Haa ta 'u garuu, dhugaa kana fudhachuun kan itti hadhaaye fakkaata. Itiyoophiyaan biyyoota umrii guddaa qaban (biyyoota qaroomsa durii qaban)jalatti yoo ramadamtu, Afrikaa keessaa baay'inna ummataan lammaffaa irratti argamti. We are forced to change the dates ,because we haven't received list of students assigned to Our University. Dhugaatiin Madagaskaar COVID19f qoricha jette kun biyyoota Afrikaa akka Giinii-Bisaawu fi Ikuwaatooriyaal Giiniif ergameera. Guddina Afaan Oromoof oola taanaan, yaada asiratti ibsame dhiisii daadooyyuu siifan dhufa. Agartuu Qeerroo torban kanaa Qalbeessaa Dhangi'aatiin Caamsaa 3, 2018 Hordoftoota agartuu Qeerroo torbanii, haala torban kana mata duree labooba Warraaqsaa jedhun isiniif qabannee dhiyaannerra. Isan jaalatanis, jibbanis uummata Oromoo kitila 46 (46 000 000 +) ol tahe kana Gaafa Afrikaa irraa buqqisuun ardiiwwan biroo geessanii qubachiisuu hin dandayanii, akkuma biyyoota ollaalee tahaniitti walcinaa jiraanna. Phaaphasiin Habashaa sunis: "maqaa abbaatiin, maqaa ilmaatiin, maqaa hafuura qulqulluutiin!", jechaa akkuma isa bowwaa Aannolee eebbisee sana isa gooroo Calanqoo kanas eebbise. Kana malees sabni bal'aan kun lafa bal'aa fi gaarii kan hammate yeroo ta'u wiirtuu biyyattii gama hundaan qabatee kan jiruuf gama. Waa’ee kanaa prezidaantiin Yunaaytid Isteets Donaald Traamp Daavos Swizerland keessatti polotikoof akka ibsanti nutis ta’e biyyi keenya nagaa ta’u qaba jedhanii waan addunyaa irratti ta’aa jiru argaa. your username. Biyyoota Gaanfa Afrikaa addunyaadhaan beekaman keessaa kan falammiin sabootaa keessatti deemaa hin jirre hin jiru. Dhugaatiin Madagaskaar COVID19f qoricha jette kun biyyoota Afrikaa akka Giinii-Bisaawu fi Ikuwaatooriyaal Giiniif ergameera. Oromia Shall Be Free!!! This blog is about the protest and revolt the Oromo people are making for liberation of our country Oromia. Fknf Sumaaliyaa fi Suudan Kibbaa. Manaa --- kan tae waajjira. Dorgommii Waancaa Afrikaa bara 2015 Kubbaa miilaa keessaa ammo maanajera Kilabii kubbaa miilaa Masrii ya hujii irraa buusanii, Naajeriyalleen ka ufii buusuuf mudduutti jirti. Full text of "Nabiyyicha waadaan seenameef-the promised prophet" See other formats X. Rakkoo kana furuuf qaamni birmateef tokkos akka hin jirre jiraattoonni dubbatan. Maqaa babaldhifannaa lafaa jedhuun loltoonni Liyyuu hayil kun, daangaa Oromiyaa humnaan weeraruun qabeenya hedduu saamaa jiru. Qorattotni haala kanaa nagummaan Gaanfa Afrikaa walxaxaa (complex) ta'uu ibsu. Hedduumminni isaa milliona 25 gaya. Gartuuwwan maqaa ummatootaan angoo siyaasaa biyyootaa dhunfatan hedduun, maqaa ummatotaan dahatanii, hanna siyaasaa geeggessuun aadaa taheera. namoota 20 gadiirratti torban sadiif qofa erga yaalamee booda maqaa. Afrikaa Kibbaatti komiitara lama kan balfame. Afrikaa ilaalchisuudhaan, jecha saffuu cabse ammaan dura Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Doonaald Traamp dubbatanii turan irratti qeeqawwan dhihaatanitti xumura gochuuf carraaqqii godhamu keessaa haasaan Tilersen kun tokko tahuu isaa tu dubbatama. Lafti gaanfa Aafrikaa keessatti Oromoon irra tamsa'ee qubatee jiru Oromiyaa jedhama. Lola geggeeffamaa jiruun ammoo namoonni hedduun qe’ee isaanii irraa baqatanii jiran. Wal-loluun, walitti wacuun, walfalmuun, walmormuun fi walarrabsuun adeemsa jiruuf jireenya hawaasa fayya qabeessa kamuu keessa waan jiru dha. Barreefama kana kutaa-kutaatti qoqqooduun isiniif dhiyeesseen jira. Hubachisa Seenaa 1. 5 (Waajirati) gidduutti fi sarara/utubaa lafa (Earth Axis) gara bahaa (Longitued) digrii 34 fi 44 gidduutti argamti. July 3, 2018 July 3, 2018 / Oromoo fi Oromiyaa / Leave a comment The hitherto dominant ruling elite from Tigray is either hibernating or in disarray. Manaa --- kan tae waajjira. Warri Afrikaa kibbaa yeroo qabsoo isaanii apartaayid xumura itti godhan mala itti fayyadaman keessaa inni hangafti gabaa lagachuudhani. Dubbiin Waaqayyo Horebitti Museetti dubbate kun. Afaanni Oromoo afaan Oromiyaa , Somaliyaa, Kenyaa, fi Biyyoota Gaanfa Afrikaa biroo keessatti baroota kumaatamaaf ballinaan dubbatama. Inni duraa hariiroo firummaa dhaabbataa irratti hundaa’u yommuu ta’u, hariiroon kun jijjiiramuu gaggeessitootaa fi imaammataatiin hangas dhiibbaa keessa hin seenu [Permanent Diplomacy]. Itti fakkeessa maqaa dhaaba JATT. SBOn guyyaa itti hundeeffame, Waxabajjii 15, bara 1988 irraa qabee hanga har’aan tanaatti adeemsa qabsoo dheeraa keessatti carraaqqii qilleensa irraa dhaamsuuf diinni taasisu maraa dandamatee gumaacha oláanaa waliin waggaa 25ffaa isaa kabajuuf qophaawaa jira. Mana hidhaa Qaalliitti keessatti kan du'e Ing. Akka Qo'annoo bara 1994 (akka dhaha Giriigooriyaanitti) baay'nni ummata Oromoo dhibbantaa ummata Itoophiyaa 32. your username. Salvaic/ jedhan akka Amantiin Aadaa Oromoo hawaasa biyya lafaatii fi Afrikaa walitti hidhatu akka maqaa Waaqaan waaman armaan duuba kanatti ibsuu ijibaata godhe. Saniin alattiis, achuma jiraatee, maqaa qabsoo Oromoo tiin yaroo-yaroon biyyoota alagaa keessa daddeemuun jiruu isaa itti fufuu ni dandaya ture. Wantootni bu'uuraa dhala namaaf barbaachisan kanneen kan argamuu danda'an yoo hojjetan qofa. Ummatoonni Gaafa Afrikaa qubatan ,hedduun akka maqaa isaanii ufiin beekanii utuun taane seenaa keessatti ummatoota biraa fi humnoota gargaa garaa seenaa keessatti argaman waan ittiin yaamaniin awwaatu ,fakkeenyaaf ummatoota Kuushii naannoo Laga Abbaa Yaa,aa qubatan sadeen jedhamee waggooat 3500 dura Muusaan (Nabi Muusaan ) kan irraa barreesse. SBOn guyyaa itti hundeeffame, Waxabajjii 15, bara 1988 irraa qabee hanga har'aan tanaatti adeemsa qabsoo dheeraa keessatti carraaqqii qilleensa irraa dhaamsuuf diinni taasisu maraa dandamatee gumaacha oláanaa waliin waggaa 25ffaa isaa kabajuuf qophaawaa jira. minilik warra habashaa - hitler afrikaa-ti December 20, 2013 · Gadaa. karaa tokkoon mirgoota, fedhii fi faayidaa woliigalaa biyya Tokko kan. Akkaataan lafa, aadaa fi afaan isaa Oromoo Afrikaa keessa dabre immoo addunyaa keessatti akka beekamtu isa godheera. Karoorii "Merkel Plan" jedhanii maqaa Chaansilerii Angela Merkliiti. Kanneen keessaa sirni Gadaa, kan oromoon ittiin walbulchaa ture bakka guddaa qaba. Isan jaalatanis, jibbanis uummata Oromoo kitila 46 (46 000 000 +) ol tahe kana Gaafa Afrikaa irraa buqqisuun ardiiwwan biroo geessanii qubachiisuu hin dandayanii, akkuma biyyoota ollaalee tahaniitti walcinaa jiraanna. " sobaan otoo hin taane, dhugumatti akkaan barate, akk aan qoratee argate kun wanneen akkanaa. Alaabaan warra Fara'oonaa fi warra keenya Nubiyaanota duris isuma kan saba Oromoo: gurraacha, diimaa fi adii fakkaata. Kaayyoo Islaamummaan Afrikaa Irratti Qabu Hubachuu. biyyoota Afrikaa kan naannoo sab-sahaaraa dhiibbaa balaa kanaa dandamachuudhaan guddina gaarii agarsiisaa jiru. Paartiin Dimookiraatawaa Itoophiyaa Tokkoo Bitooteessa bara 2011 yaada rimee, abjuu fi mul'ata hundeefama paartii isa duraa kan qaban Obbo Siisaay Dagguu yeroo duraatiif gorsaa fi barsiisaa hundeefama Paartii Itoophiyaatti Lammummaa Irratti Xiyyeefatuu kan turan, kan waggaa 15 oliitiif walbeekan hiriyyaa isaanii Barsiisaa Salamoon. Magaaloonni gurguddoon sadan Yerusaaleem, Anxooqiyaa fi Roomaa (hojii ergamootaa 9:12 ilaali) b. Baayyinni ummata Oromiyaa miliyoona 40tti tilmaamama. Olola maqaa diasporaan oofamu fi gantoota qabsoo bilisummaa Oromoo diigaa turanii fi warra wayyaaneef basaasaa turetu har'a maqaa diaspora jedhu dahoo godhachuun gara Oromiyaatti maqaa ilmaan Oromoo biyyoota hambaa jiraniin gala jira waan ta'eef kun ergamtoota wayyaanee ta'uu uummata keenya hunda ni hubachiifna. com gubattiyoo dubbisuu odoma arguu dhugaa ta'uu isaa mame. Komishiniin sadarkaa Afrikaatti qabaa mirgoota dhala namaa fi Ummatootaa hordofu (African Commission on Human and People’s Right) akkuma biyyoota Afrikaa biroo irratti hordoffii taasisu adeemsa faallaa dimokiraasii Itoophiyaa keessatti babal’achaa jiru kana hordofuudhaan akka gabaasuu fi qooda isa irraa eegamu akka bahatu yaadachiisna. Gamtaa Afrikaa dabalatee, hoggantoonni biyyoota Afrikaa gariin 'gochi Afrikaa Kibbaatti raawwachaa jiru kan seenaafi maqaa ummata gurraachaa booreessu waan taheef hatattamatti dhaabbachuu qaba' jechuun ergaa dabarfatan. Namoonni hanqooni akka Alandiroof Oromoon ammayyumma dhabuu isaatirrayyu ammayyumma biyyattiyyu kan dhabbamsiisefii bayyatti duubatti hambise isa jechuu jalqaban. Saniin alattiis, achuma jiraatee, maqaa qabsoo Oromoo tiin yaroo-yaroon biyyoota alagaa keessa daddeemuun jiruu isaa itti fufuu ni dandaya ture. Bifuma kanaan imaammanni inni Afrikaa akkasumas Itoophiyaa irratti qabaachuu malu maal akka tahe guututti hubachuun nama dhiba. Alaabaan warra Fara'oonaa fi warra keenya Nubiyaanota duris isuma kan saba Oromoo: gurraacha, diimaa fi adii fakkaata. Walumaa gala Afrikaa keessatti baayyina namoota dubbataniin Arabbifaa, fi Afaan Hawusaatti aanuun sadarkaa 3ffaa irratti argama. Qo’annoon jiru akka ibsutti Oromoon ganna kumaa ol Afrikaa Bahaa keessa akka jiraate amanama (Prouty at al, 1981). Abuurraan Afrikaa Sahaaraa-gadii Bara Abuurraa jaarraa 15ffaatti jalqabe, kunis baayyinaan mootummoota naannoo qarqara galaanaa jiranirratti kan murtaa'e yoo ta'u yeroon kunis yeroo Addunyaa Haaraa. Kibxata darbes Pirezidaantii Ameerikaa, Baaraak Obaamaa dabalatee gaggeessitoonni biyyoota addaddaafi namoonni bebbeekamoon addunyaa mana jireenyasaaniitti argamuun reenfasaanii geggeessaniiru. Baxter ykn Abbaa Aadam (akka ummanni Kofaleewaamutti) marsaa Gadaa. 5 (Waajirati) gidduutti fi sarara/utubaa lafa (Earth Axis) gara bahaa (Longitued) digrii 34 fi 44 gidduutti argamti. Gammadii Badhaasoo irraa Torbaan darbe du'a Dr. Mootummaan murna bicuu Tigiraay, lakkoofsa ummatoota Itophiyaa bara 2007 keessa geggeesseen baayyinni ummata Oromoo miliyoona 28 ti jedha. Balaliin Xiyyaara Itiyoophiyaatis duula Covid19 toohachuuf godhamaa jiruuf tumsa tahuun meeshaalee gargaasan argame kana biyyoota Afrikaa hedduu dhaqqabsiisee jira. Araara Ertiraa: Doftorichi lola Ertiraa akka lola obbolaata lama gidduutti tureetti araarse malee akka lola biyyoota of danda'an lama gidduutti hin araarsine. Ergamtootni. Minilik naazichi Afrikaa asittis akkuma Arsiitti godhe san harka bojiyamtoota Oromoo mumursiise. Itoophiyaan biyyoota Afrikaa biroo waliin yoo madaalamtu. Facebook gives people the power to share and makes the world more open and connected. 3 - 4/ 2012 E. Ardii Afrikaa keessatti lakkoofsi namoota Vaayirasii koroonaatiin qabamanii 40,000 dabre Hogganaan Kooriyaa Kaabaa Sirna eebba Warshaa tokko irratti argamuu miidiyaan biyyattii gabaase Dhibeen Vaayirasii Koronaa Ji’a sadi dura Chaayinaa keessatti ka’e yeroo ammaa biyyoota Addunya 212 keessatti tamsa’uun, ummata miiliyoona 3,375,920 hubuu. Kanneen keessaa sirni Gadaa, kan oromoon ittiin walbulchaa ture bakka guddaa qaba. Yaa'ii biyyoota badhaadhan torbaa G7 irratti aangawoota biroo affeeraman keessaa Pirezidantiin Afrikaa Kibbaas argamanii kan turan ta'us miidiyaan Ameerikaa aangawaa kanaan ''hoogganaa adda hin. 721/2004tiin. Itti-dabaluun funyaani fi gurra namoota irraa cirsiise. Afrikaa Bahaatii Itoophiyaan yeroo sadii qopheessuun tokkorratti milkaauun waancaa fudhatteetti. Haa ta'u malee dimookiraasin yeroo addunya irraatti biqilaa jiruuti Itoophiyaa keessatti ijii jamee jira. Hojii argachuun ammoo yeroo ammaa ammoo dorgommii dhaan kan guutee dha. Amma ammo Biyyoota Africa tokko tokko keessatti akkuma bobbaa waliigalatti saganteefatan gaggeesuuf qophiirra jiru. Seenaa biyyoota gara garaa kan gabrummaa jala turani fi bilisummaa argatan yoo ilaalle, qabsoo bilisummaa isaanii keessatti qabsoon hidhannoo bakka guddaa akka qabaate arguu dandeenya. Baayyinni ummata Oromiyaa miliyoona 40tti tilmaamama. Alaabaan warra Fara'oonaa fi warra keenya Nubiyaanota duris isuma kan saba Oromoo: gurraacha, diimaa fi adii fakkaata. Deebii isaa garuu innuu ifatti waan beeku hin fakkaatu. Maaliif maqaa nama du'ee kaafta kan naan jettan yoo jiraattan, deebiin koo gabaabaadha. Isa biyyoota Afrikaa kan akka Keeniyaa, Tanzaaniyaa fi Repuplika Afrikaa Kibbaa faatti: leencota, arboota, sattawwaalee fi harrediidolee faa imaltoonni Faranjii dhaqanii doowwatan san, kunoo mootummaan Habashaa, ee mootummaan warra Wayyaanee uummatoota keenya kana irratti adeemsisaa jira. Itoophiyaa keessatti uummaanni miliyoonaan lakkaa'amu beela'aa jira. Ministeeri Qunnaamtii Itoophiyaa Duraanniifi gorsaa mootummaa Itoophiyaa kan ture Obboo Barakat Simoon dhukkubaa Oneetiin qabamuun biyya Sawudiitti yaalamaan kan turaan yoo ta'u yeroo amma kana lubbuun jiraachuun isaani shakkii keessa kan jiruudha. Gabaabatti waliif galteen koloniyaalismii Tophiyaa fi Imperiyalismii biyya lafaa giddu jiru yeroo kanatti jalqabame. Ethiopia cannot afford state collapse. Itti-dabaluun funyaani fi gurra namoota irraa cirsiise. Paartiin Dimookiraatawaa Itoophiyaa Tokkoo Bitooteessa bara 2011 yaada rimee, abjuu fi mul’ata hundeefama paartii isa duraa kan qaban Obbo Siisaay Dagguu yeroo duraatiif gorsaa fi barsiisaa hundeefama Paartii Itoophiyaatti Lammummaa Irratti Xiyyeefatuu kan turan, kan waggaa 15 oliitiif walbeekan hiriyyaa isaanii Barsiisaa Salamoon. Muummichi ministeeraa har'a waaree booda immoo kora diinagdee Afrikaa deeggaruuf garee biyyoota G20 jedhamuun qophaaye, kan mata duree Compact with Africa jedhuun geggeeffamaa jiru irratti hirmaataa jira. ----- Kutaa 2ffaa Nageenyi amansiisaan dhabamuun gama hawwata. Wal-loluun, walitti wacuun, walfalmuun, walmormuun fi walarrabsuun adeemsa jiruuf jireenya hawaasa fayya qabeessa kamuu keessa waan jiru dha. 40 irratti Mieessaatiif kennaadhaan kenneeraaf jedhanii raawwannuuf kan yoo jiraate, beeksifni kun bahee maqaa isaaniitiin Magaalaa iyyannoo fi waliigaltee isaanii wal qabsiisanii hanga guyyaa 20tti yoo dhiyaachuu baate maqaa Nageellee ganda 03 keessatti argamu Lakk. Qo’annoon jiru akka ibsutti Oromoon ganna kumaa ol Afrikaa Bahaa keessa akka jiraate amanama (Prouty at al, 1981). Paartiin ANC paartii dhaloonni walharkaa fudhuun ijaaran ta’uu kaasaniiru. Kunis maqaa soorata addunyaarraa baduurra jiranuu qaba. Afrikaa ilaalchisuudhaan, jecha saffuu cabse ammaan dura Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Doonaald Traamp dubbatanii turan irratti qeeqawwan dhihaatanitti xumura gochuuf carraaqqii godhamu keessaa haasaan Tilersen kun tokko tahuu isaa tu dubbatama. Itoophiyaan biyyoota Afrikaa biroo waliin yoo madaalamtu. Gocha suukkanneesa TPLF uumata Oromoo irratti rawwata jirtu hubachuun, Hawaasni Oromoo Barliin hiriira nagaa 3. Beniin, Laayibeeriyaa, Somaaliyaa fi Tanzaaniyaan biyyoota haaraa dhiyeenya dhukkubuchi isaaniittis. Hujii argachuun waan salphaa miti. We are forced to change the dates ,because we haven't received list of students assigned to Our University. Afaan Oromoo osoo Abbaa itti gaafatamummaan irratti hojjatu qabaatee Addunyaarraatti Afaanota Gurguddoo keessaa Sadarkaa 20ffaa argata ture. Kibxata darbes Pirezidaantii Ameerikaa, Baaraak Obaamaa dabalatee gaggeessitoonni biyyoota addaddaafi namoonni bebbeekamoon addunyaa mana jireenyasaaniitti argamuun reenfasaanii geggeessaniiru. Xinxallich garee kamuu xuquu yookiin qeequu hinyaalu, garuu rakkoo mooraa Qabsoon bilisummaa Oromoo hudhaani yeroo xuxuquu. Dubbiin Waaqayyo Horebitti Museetti dubbate kun. Itiyoophiyaan biyyoota umrii guddaa qaban (biyyoota qaroomsa durii qaban)jalatti yoo ramadamtu, Afrikaa keessaa baay'inna ummataan lammaffaa irratti argamti. Itoophiyaan woraana Somaaliyaa keessa quphachiiste turte baasaa jiraacuun beekameera. Ministeeri Qunnaamtii Itoophiyaa Duraanniifi gorsaa mootummaa Itoophiyaa kan ture Obboo Barakat Simoon dhukkubaa Oneetiin qabamuun biyya Sawudiitti yaalamaan kan turaan yoo ta'u yeroo amma kana lubbuun jiraachuun isaani shakkii keessa kan jiruudha. Caasaa Haaraa Caasaa Haaraa. Deebii isaa garuu innuu ifatti waan beeku hin fakkaatu. Finfinnee:Walmorkii waancaa kubbaa miilaa Addunyaa ALA bara 2022 yeroo 22faaf Ardii Eeshiyaa Kuwaataaritti adeemsifama. 5 Keewwata 3(a) protokoolii mootummaa gamtoomanii olii kanaa keessatti namaan daldaluu akka armaan gadii kanaan kaa'a. Urgent Notice to all newly assigned students of Wollega University. Qaamonni tokkummaa sabaaf hindhiigne afaaniin tokkummaa lallabaa uummata amantaaf gandaan ijaaruun matumaa wal hinsimu. Namni Waaqaan bulu kana bira darbee lola hin seenu. Gamtaa Afrikaa dabalatee, hoggantoonni biyyoota Afrikaa gariin 'gochi Afrikaa Kibbaatti raawwachaa jiru kan seenaafi maqaa ummata gurraachaa booreessu waan taheef hatattamatti dhaabbachuu qaba' jechuun ergaa dabarfatan. Guca Qabsoo Oromootiin. Gammadii Badhaasoo irraa Torbaan darbe du'a Dr. Readbag users suggest that Microsoft Word - chronicles of press is worth reading. maqaa baasuu 3. Hoggansa Jijjiiramaa Yeroo Jannu Kanaafi. Alaabaan warra Fara’oonaa fi warra keenya Nubiyaanota duris isuma kan saba Oromoo: gurraacha, diimaa fi adii fakkaata. biyyoota adda addaa keessatti argamtan akkasumas jarmiyaaleen kabajaa mirga namaaf dhaabattan duula mirga baqattoota Oromoo ukkaamsuuf bobba'e kana qolachuuf tumsa barbaachisu akka gootan waamicha lammuummaa isiniif dabarsaa, namoota baqataa fakkaatanii duula kana milkeessuuf xalayaa waamichaa facaasaa jiran hordofnee maqaa isaanii kan. Bara 196 keessa gaaffilee lamatu ka'e gaaffii lafaa fi gaaffii sabaa. Itoophiyaan biyyoota hirphaa Kennan irraa gargaarsa guddaa fudhatan Afrikaa keessaa, naannoo US$4 fudhachuudhaan toora duraa irratti argamti, kunis tilmaamaan bajata biyyattii dhibbeentaa 45 kan. Oromo community in Tingvoll and Møre og Romsdal came as Refugee in different years and by different way through to get Protection under the Home Office in Norway. Ethiopia cannot afford state collapse. Dorgomtoonni maqaa sirrii taeefi teessoo dorgomtoonni bakka irratti dorgomuu barbaadu maqaa waajjiraa hojjechiisu, gosa piroojektiifi iddoo hojiin itti hojjetamu ifatti barreeffamuu qaba. Karoorii isii akka dureeyyiin addunyaa akka dansaa Afrikaa keessatti hujii hojjatanii akka namii biyyuma keessatti hujii argatu tolchuu. Kanaafuu wantiin jechuu barbaadu yoo jiraate baqattoonni Oromoo Keeniyaas tahee biyyoota garagaraa keessa jiraatan marti qophaa'ummaan qaamootaas tahee namoota dhunfaa kan nu shoorarkeessuufi maqaa amantaa, siyaasaa, naannummaa, gosummaa, kutaa, hawaasummaa fi kkf maraan baqattoota Oromoo walitti buusuuf sochoo'an mara xiyyeeffannaa isaanii. Itoophiyaan biyyoota Afrikaa biroo waliin yoo madaalamtu. Haasawa taasisaniis maqaa Paartii Badhaadhinaan erga ummata Ityoophiyaa baga ittiin isin gahe ummata Afrikaa Kibbaaf dhiyeessaniiru. Biyyoota Afrikaa keessas wayta mootummaan daangaa ceehu mootummaa sani keessaa ofi baasuun darbee darbee waanuma jiru. Gochaa itti milkaa’uu hanqatte kana abjuu “lammiiwwan biyya alaa jiran amansiifachuun deeggarsa arganna” jedhuun ergamtoota ishii karaa biyyoota adda addaatti. Urgent Notice to all newly assigned students of Wollega University. Maxxansi Afrikaa Liidershiip Muummee ministira FDRI Dooktar Abiy Ahmad nama cimaa Afrikaa bara 2018 injifachuu isaanii beeksise. Jechuun, akkuma gareewwan maqaa bilisummaa Oromootiin socho’an tokko tokko amma sochiin WMOtiin gaggeeffamu Oromoota biyyoota addunyaa gara garaa keessa jiraatan sochoosee kakaasuun isaa hirriba yaroo dheeraa keessaa isaan dammaqsutti harka maratani taa’uu bira darbanii haguuggatanii rafaa turanitti jechuudha. Afaan Oromoo Afaan hojii Mootummaa Federaalaa ta’uun dura Afaan hojii Waajjiraalee Mootummaa Naannoo Oromiyaa tahuu qaba. January 1, 2020 Oromiyaa keessatti, POOLISNII SABAAN amhaara ta’an, biyya shororkeessaa , ILMAAN oromoo miidhaa jiran keessaa qulqulaayuu qaban jennee otuu eegnuu,. Kanaaf, kana baruun gahee Oromoon baha Afrikaa keessatti taphachuu qabuuf gumaachuuti isaani irraa eegama. Karoorri misoomaa Itoophiyaa gariin isaa dhiibbaa mirga namaa waliin wal qabatee-humnaan ummata Gambeellaa fi Holqa Omoo keessa jiraatu buqqisuu dabalatee, kan mormiin irratti ka’u yoo ta’ellee, biyyattiin hirphaa biyyoota alaa irraa bara 2015 keessa biliyoona $3 hirpha argachuun Afrikaa keessaa sadarkaa tokkoffaa irra jirti. Odolli Arabaa kuni ardii Eeshiyaa keessatti haa argamuyyuu malee ardii Afrikaa fi ardii Awroppaatti dhiyoodha. Phaaphasiin Habashaa sunis: “maqaa abbaatiin, maqaa ilmaatiin, maqaa hafuura qulqulluutiin!”, jechaa akkuma isa bowwaa Aannolee eebbisee sana isa gooroo Calanqoo kanas eebbise. Dhuguma, bu'aa guddaan Macaafni Qulqulluun saba lafa irraaf buuse olii kennamuu isaaf ragaa guddaadha. Saba guddicha naannoo Gaafa Afrikaa kana akkanatti sulphisuuf aggaama? Handhuurri gaafii kiyyaa garuu akkamitti namni barumsa addunyaan teenya tun yeroo amma kana qabduun eebbifamee baye, waamsa akaadamii ("academic titles") kan "Dr. Manaa --- kan tae waajjira. Minilik naazichi Afrikaa asittis akkuma Arsiitti godhe san harka bojiyamtoota Oromoo mumursiise. Garuu yeroo baay'ee kan ta'u yoo mootummaan kufaatitti dhiyaatu. Gocha suukkanneesa TPLF uumata Oromoo irratti rawwata jirtu hubachuun, Hawaasni Oromoo Barliin hiriira nagaa 3. kanaafuu akkaataa labsii liizii lafa magaalaa Lakk. Carraa Hojii Uumuuf fayyadamummaa Dargaggootaa Dhalli namaa akka nama tokkootti jiraachuuf wantootni bu'uuraa kanneen akka nyaataa, uffataa fi bakki jireenyaa isa barbaachisu. Kuni biyyoota Arabaa, biyyoota warra Barbar, biyyoota Adaala Sahaaraa keessa kanneen afaanonni isaanii Hortee Hamii fi Seem jalatti ramadamu marti bifoota sadan kana qabu. Namni Waaqaan bulu kana bira darbee lola hin seenu. Waan kana kessa galle ibsuu baannus karaaleen biyyoonni guddatan jedhamanu biyyoota hin guddatin akka afrikaa irratti dhiibbaa tasisan kessaa (national security) kan jedhanii. toora odeeffannoo ammayyaawaati. Biyyoonni Afrikaa hedduu imala biyya keessaa alatti akkasumas biyyoota alarraa keessatti taasifamu dhorkaniiru. Keessattu Harreedhaaf kunuunsi hin kennamu ture. Oromoon bara 1991-1992 (bara mootummaa ceehumsaa) akkuma ABO waliin dhaabachuun biyya abbaa issaa Oromiyaa falamacuuf waada gale, WBO waliin goolee Oromiyaa hundaa keessati wareegama. Dorgommeewwan godhaman kunneen ammoo qaamolee. Dhaabbatichi itti dabaluudhaanis, gabaasi biyyoota Afrikaa irra. Biyyi kun teessuma lafaatin gaanfa Afrikaa, Empayera Toophiyaa keessatti argamti. Taammanaa Bitimaa irraa | Ebla 24, 2014 DURAANDURSA Dubbiftoota barreeffama kanaa jaalatamoo fi kabajamoo, kutaalee afran dabran akka argattanii dubbiftan nan abdaddha. Akka isiin jettutti baqattootii biyyoota Gammooji Sahaaraa gadii dhufan, akka baqattoota ykn godaantota Siiriyaa, Afgaanii fi Iraaqii mitii miidhaa guddootti isaan irra gaha. Rakkoon qabatamaan sababa dhukkuba kanaaf jiru ittigaafatamummaa fudhachuu dhiisuudhaa, akkasumas xiyyeeffannoo to’annoo fi ittisa dhukkuba ka’aa/akka taasaa mul’atu irraatti hanqina hubannaa fi sochii to’annoo. Haa ta 'u garuu, dhugaa kana fudhachuun kan itti hadhaaye fakkaata. Kunis leecalloo fi qabeenya Afrikaa qofa. Afrikaa ilaalchisuudhaan, jecha saffuu cabse ammaan dura Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Doonaald Traamp dubbatanii turan irratti qeeqawwan dhihaatanitti xumura gochuuf carraaqqii godhamu keessaa haasaan Tilersen kun tokko tahuu isaa tu dubbatama. Dhugaatiin Madagaskaar COVID19f qoricha jette kun biyyoota Afrikaa akka Giinii-Bisaawu fi Ikuwaatooriyaal Giiniif ergameera. Haa ta'u; malee ammayyuu beeyladootin fi namoonni dhukkubaan saxilamaa jiru. 5 miliyaan jedhee ka'e. ABO'n kaleessas jabaadha, har'as jabaadha (Caalaa Hayiluu Abaataan) Jaarmiyaaleen adda baasaa bilisummaa baroota hedduu qabsoorra turanii kaan isaanii milkaahanii yoo saba isaanii bilisoomsan, kaan isaanii immoo kan badan xiqqaa miti. Wal-loluun, walitti wacuun, walfalmuun, walmormuun fi walarrabsuun adeemsa jiruuf jireenya hawaasa fayya qabeessa kamuu keessa waan jiru dha. Biyya Oromoo keessa haroon Abbayyitaa chufa irra guddaa. Sababa kanaaf, nagummaan biyya tokko kophaatti iggitii argachuu hin danda'u. Bara 196 keessa gaaffilee lamatu ka'e gaaffii lafaa fi gaaffii sabaa. Duraa) Barataa ykn Tika(loon) Ulee Qal'oo 16-24 Foollee (G. Urgent Notice to all newly assigned students of Wollega University. Sunis falammiin biyyoota Gaanfa Afrikaa keessatti deemaa turee fi jiru falammii isaan keessatti deemaa turee fi jiru wajjin walitti hidhamuu isaanii ti. Irreecha Nagaa fi Araaraaf:-Yeroo namni waldhabu marga/coqorsa jiidhaa kutanii harkatti qabachuun maqaa Waaqaatiin araara akka buusan ykn nagaan akka ta’u kadhatu. Ibsa Bara Haaraa Qeerroo Bilisummaa Oromoo Irraa Kenname Falmii mirga Oromoo fi dhumaatii uumata Oromoo irraanis lammiileen Oromoo biyyoota ambaa jiraatan tokkummaan dhaabbatanii mirga sabaa falmuu irratti eenyummaa fi jalaala biyyaaf qaban muldhisanii jiru. Tarkaanfiin diddaa kun har'a bulluqee bahee kunoo biyya Afrikaa Kibbaa magaal. Lammiileen Afrikaa Kibbaa sirni Appaartaayidii akka kufuuf qabsoo taasiisan ummanni Ityoophiyaa kan dinqisiifatan akka ta’e dubbataniiru. Daandii Xiyyaara Itoophiyaatiif: Guyyaa hardhaa Daandiin Xiyyaara Itoophiyaa biyyoota 30 irraa balalii dhaabuu ibse. Phaaphasiin Habashaa sunis: "maqaa abbaatiin, maqaa ilmaatiin, maqaa hafuura qulqulluutiin!", jechaa akkuma isa bowwaa Aannolee eebbisee sana isa gooroo Calanqoo kanas eebbise. Guddina Afaan Oromoof oola taanaan, yaada asiratti ibsame dhiisii daadooyyuu siifan dhufa. Kunis tamsa'ina koronaavaayirasii ittisuuf tarkaanfiiwwan fudhataman keessaati. Waan Itoophiyaan argattuufi dhabdu barreeffamaafi ragaan lafa hin keenye. adlv IbraKivw IIKiH Barreessaan Kadiir Ibraahim Qabiyyee Nabiyyicha Waadaan Seenameef 6 Nabiyyichi Waadaan Seenameef Addunyaa Irratti Mul'achuu Isaa 23 Namoota kabajamoo fi bebbeekamoo kanneen Nabiyyicha waadaan seenameefitti amanan 31 Nabiyyii waadaan seenameef dinqisiifannaa hayyoota Addunyaa 79 JL